Hyvä, paha ryhti

Kirjoittaja: Matias Siilasvuo (IG)

Onko olemassa hyvää ryhtiä?

Hyvästä ryhdistä on muodostunut eräänlainen nykypäivän Graalin malja. Sen väitetään parantavan selän kivut ja kolotukset. Sen pitäisi suojata meitä loukkaantumisilta ja ennenaikaisilta kulumisilta. Hyvän ryhdin etsimiseen ja huonojen ryhtien välttelyyn käytetään paljon aikaa ja resursseja, vaikka millään ryhdillä ei ole vahvaa ja yksiselitteistä yhteyttä selkäkipuihin. Ei siis ole olemassa mitään tiettyä ryhtiä, joka olisi ylitse muiden. On huomattavasti merkityksellisempää, että osaamme käyttää kehoamme monipuolisesti erilaisissa asennoissa ja että kehollamme on kapasiteettia toimia näissä erilaisissa asennoissa, kuin se, että pyrimme pitämään kehomme jatkuvasti yhdessä tietyssä ryhdissä.

Ryhtiä pidetään yllä tiedostamattomien prosessien avulla, sillä ryhtiin ylläpitämiseen vaadittava tietomäärä on valtava, ja vaatii saumatonta yhteistyötä eri aistijärjestelmien ja lihas-hermojärjestelmän välillä. Tietoisuuteen ryhdin ylläpitäminen tulee kuitenkin silloin, kun sitä yritetään korjata johonkin haluttuun suuntaan. Tämä voi johtaa ojasta allikkoon, sillä yleensä tämä korjaaminen vaatii lisääntynyttä lihastyötä, mikä taas voi johtaa henkilöstä riippuen nopeastikin lihasten väsymiseen ja lihaskipuun, mikäli asentoa yritetään pitää yllä lihasväsymyksestä huolimatta. Jatkuva oman ryhdin tarkkailu voi myös mahdollisesti herkistää tuntemaan tavanomaista helpommin kipua, kun oma fokus on jatkuvasti asennossa ja sen aiheuttamissa tuntemuksissa. Ihmisellä on taipumus hakeutua mahdollisimman energiatehokkaisiin ja mukaviin asentoihin tiedostamattaan. Sitä vastaan ei kannata taistella. Useimmiten pitkiä aikoja istuttaessa tai seistäessä olisikin mielekkäämpää reagoida epämukavuuden tai kivun tunteisiin pitämällä pieni tauko ja liikuttamalla kehoa.

Kannattaako ryhtiä korjata?

Ryhdin korjaaminen sisältää olettamuksen, että ryhti on jollain tapaa rikki tai viallinen, ja että on olemassa jokin oikea ryhti. Tämä on huono lähtökohta, sillä on olemassa vain erilaisia ryhtejä ja erilaisia asentoja, joista mikään ei ole luonnostaan hyvä tai paha. Erilaiset ryhdit sopivat erilaisille ihmisille erilaisissa tilanteissa. Tämän kannalta on ongelmallista arvioida tai korjata ihmisten ryhtejä, sillä ryhdin arvioija ei voi varmuudella tietää, onko asiakkaan ryhti edes osatekijä asiakkaan kokemiin oireisiin. Ryhtiä arvioitaessa asiakkaalle syntyy helposti kielteisiä käsityksiä omasta kehostaan, sillä ryhdin arvioinnissa keskitytään usein vain asennon virheisiin ja poikkeamiin. Asiakkaalle saattaa myös muodostua vääristynyt ja liian mustavalkoinen ymmärrys kipujen ja ryhdin välisestä suhteesta.

Kun ryhdistä tehdään pääsyyllinen kipuihin, voi oma kontrollintunne kipujen suhteen heiketä, sillä ryhdin muuttaminen ei ole lähtökohtaisesti kovin helppoa ja se vie usein paljon aikaa ja vaivaa. “Normaalista” poikkeaviin ryhteihin liittyy myös erilaisia negatiivisia uskomuksia.

Tavallisista ryhdin variaatioista tehdään syntipukkeja kivuille, mikä antaa helposti liian yksiselitteisen kuvan ryhdin ja kipujen suhteesta. Todellisuudessa kivun taustalla on aina laaja joukko erilaisia tekijöitä, joihin ryhti tai tietyt asennot voivat toki lukeutua, mutta luultavasti merkittävästi pienemmässä roolissa kuin yleensä ajatellaan.

Ryhdin muuttaminen on yleensä muutenkin pitkä ja vaikea projekti, joka ei välttämättä aina edes palkitse tekijäänsä. Ensisijaisesti ratkaisua tai helpotusta kivuille kannattaa lähteä kokeilemaan helpommilla keinoilla. Lisää liikuntaa ja liikettä oirealueelle, vaihtele asentoja, pidä taukoja ja nuku enemmän. Yritä olla kiinnittämättä liikaa huomiota ryhtiisi, ja oleskele asennoissa jotka ovat mukavia. Päästä selkäsi rennoksi. Pyri rakentamaan asentoa ylläpitäville lihaksille kuormituskapasiteettia, jotta pystyt paremmin suoriutumaan arjen haasteista.

Voiko ryhdin muuttamisesta ikinä saada apua kipuihinsa? Totta kai. Monesti ryhtiä lähdetään muuttamaan erilaisten lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitteiden avulla, joista moni voi löytää paljonkin apua. Tämä hyöty ei kuitenkaan välttämättä liity ryhdin muuttumiseen, vaan yleisiin liikunnan tuomiin hyötyihin, ärsykkeenvaihteluun, kuormituskapasiteetin lisääntymiseen ja hoidetuksi tulemisen tunteeseen. Täytyy kuitenkin miettiä, että tuoko ryhtiin ja sen muuttamiseen keskittyminen hoidolle mitään lisäarvoa, vai viekö se vain aikaa ja voimavaroja muiden asioiden toteuttamiselta. Monesti myös aika tekee tehtävänsä, sillä monet kivut ja vaivat menevät ohi itsestään ajan kanssa — hoidosta (ja ryhdistä) riippumatta.